AAtieto.info

Ison Kirjan ja 12 askeleen lähteet

 

Tunnistettavat lähteet, kokonaissisällöltään, ovat:

 

Kuusi raamatullista juurta:

1. Raamattu (Kuningas Jaakon käännös), jota AA:laiset kutsuivat nimellä "Hyvä Kirja."

2. Hiljainen hetki – hetki seuraaville: rukous, Raamatun tutkiminen, ohjauksen etsiminen, sellaisten lähteiden lukeminen, kuten Anne Smithin lehti ja hartauskirjallisuus, kuten The Upper Room sekä ajatuksista ja ideoista keskusteleminen.

3. Anne Smithin lehti – kirjanen, jonka tri Bobin vaimo kirjoitti vuosien 1933 ja 1939 välillä ja mikä sisälsi keskusteluja Raamatusta, Oxford-ryhmästä, suositeltua kirjallisuutta ja käytännön ajatuksia kristillistä elämää varten. Jonka sisällön Anne Smith jakoi joka aamu Smithien kotona AA:laisten ja heidän perheidensä kanssa.

4. Oxford-ryhmän periaatteet ja käytännöt – noin 28 ideaa, jotka vaikuttivat voimakkaasti AA-yhteisöön ja jotka koodattiin sen Isoon Kirjaan ja 12 askeleeseen, ja sisältyvät pääasiassa useiden Oxford-ryhmän aktivistien lukuisiin kirjoituksiin alkaen kirjasta "Sielukirurgia", joka julkaistiin vuonna 1919.

5. Pastori Samuel M. Shoemaker, Jr:n opetukset – Calvary Episcopal-kirkon kirkkoherra, New Yorkissa, AA:n muodostumisen vuosina, Bill Wilsonin läheinen ystävä ja opettaja ja kirjoittaja yli 30 kirjalle, monille saarnoille ja vasta julkaistuille artikkeleille, joiden kieli voidaan löytää Isosta Kirjasta, askelista ja AA:n fraaseista. Bill Wilson kutsui häntä AA:n "yhdeksi perustajaksi".

6. Uskonnollinen kirjallisuus, mikä laajasti kiersi ja jota alkuaikojen AA:laiset lukivat - kirjoja, pamfletteja ja artikkeleita, pääasiassa kristillisiä ja protestanttisia, sellaisilta suosituilta kirjoittajilta kuten Henry Drummond, Oswald Chambers, Glenn Clark, E. Stanley Jones, Charles Sheldon, Harry Emerson Fosdick, Emmet Fox, James Allen, Harold Begbie, Samuel Shoemaker, Victor Kitchen, Stephen Foot ja A. J. Russell. Myös päivittäistä hartauskirjallisuutta kuten The Upper Room, My Utmost for His Highest, The Runner’s Bible, The Meaning of Prayer, Victorious Living, Practicing the Presence of God ja the Imitation of Christ.

 

Muita merkittäviä vaikutteita Billin Isoon Kirjaan ja askeliin:

- William Duncan Silkworth, M.D. — Townsin sairaalan, New York, vastaava psykiatri, joka toistuvasti hoiti Bill Wilsonia alkoholismin vuoksi, näyttää vaalineen AA:n "pakkomielle ja allergia" teorioita niin kutsutusta "alkoholismisairaudesta", ja joka kirjoitti Lääkärin mielipiteen, mikä sisältyy Billin Ison Kirjan joka painokseen.

- Carl Gustav Jung, M.D. — maailmankuulu sveitsiläinen psykiatri, joka hoiti Rowland Hazardia, suositteli liittymistä uskonnolliseen ryhmään, ja oli sitä mieltä, että Rowlandin krooniseen, alkoholistiseen mieleen ei ollut muuta hoitoa kuin uskonnollisen kääntymyskokemuksen kautta - ratkaisu, jonka Bill Wilson ajatteli olleen hänen oman parantumisensa lähde ja joka on perusta kahdennentoista askeleen "hengellisen kokemuksen" ajatukselle AA:ssa.

- William James, M.D. – amerikkalaisen psykologian isäksi kutsuttu henkilö, kuollut kauan ennen kuin AA perustettiin, Harvardin professori, jonka painopistealueina olivat psykologia, kokeellinen psykologia ja filosofia ja jonka työ vaikutti pastori Sam Shoemaker, Jr:n kirjoituksiin ja käsityksiin ja jonka kirja "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" oli Bill Wilsonille vahvistus hänen "kuuman välähdyksen" kokemukselleen ja myös perusta Billin ensimmäisen askeleen idealle "egon kutistumisesta".

- Richard Peabody – alkoholismiterapeutti, jonka teoksen "The Common Sense of Drinking" omistivat sekä Bill Wilson että tri Bob ja joka, vaikka ei opettanut turvaamista Jumalaan ja kuoli juoppona, näyttää vaikuttaneen Billin kirjoituksiin ja kieleen sellaisilla ajatuksilla kuten "voimattomuus", "kerran alkoholisti, aina alkoholisti", "alkoholismiin ei ole parannuskeinoa", "antautuminen", "puolinaiset toimenpiteet eivät auttaneet meitä lainkaan" ja muutamat muut terapeuttiset ideat.

 

Muita merkittäviä uskonnollisia vaikutuksia joko Akronin AA:han tai Wilsonin Isoon Kirjaan:

- The United Christian Endeavor Society – maailmanlaajuinen organisaatio, jäsenistöltään kymmeniä tuhansia, koostuen pääasiassa nuorista ihmisistä, jotka tukevat heidän tiettyä kirkkoaan. Kannattaen useimpia periaatteita ja käytäntöjä, jotka olivat tunnusomaisia ainutlaatuiselle Akronin AA kristillisen yhteisön ohjelmalle - kääntymys Kristuksen puoleen,luottamus Luojaan, Raamatun tutkiminen, rukouskokoukset, hiljainen tunti, yhteisö, todistaminen, rakkaus ja palvelu. Sen ajatukset ovat yksinkertaisesti kadonneet AA:n historiallisista keskusteluista, kumminkin tri Bobin osallistuminen nuorukaisena näyttää virranneen sisään moniin Akronin ohjelman piirteisiin, jotka muistuttivat vähän tai eivät ollenkaan Oxford-ryhmän käytäntöjä.

- The New Thought Movement - erikoinen haara tavanomaisista kristillisistä kirkkokunnista, mikä sisältää kristillistä tiedettä, ykseyttä, mielen tiedettä, jumalaista tiedettä, uskonnollista tiedettä, psychianaa, yhteisön metafyysisen uskonnon opiskelulle ja prosessin uudelle ajattelulle - luultavasti myötävaikuttaen epätavallisille "hengellisille" sanoille AA-kieleen, kuten "Korkeampi Voima", "Neljäs Ulottuvuus", "Universaali Mieli" ja muita metafyysisiä termejä, mitkä eroavat merkittävästi raamatullisista sanoista, joita AA:n alkujäsenet käyttivät heidän Kuningas Jaakon versiossa Raamatuistaan, sanoja kuten "Luoja", "Tekijä", "Valon Isä", "Isiemme Jumala" ja "Isämme".

- New Age ajatukset - vaikka "New Agen" tunnistaminen "liikkeenä" on vaikeaa ja kiistanalaista, liikkeen sanotaan kohdistuvan "Yhden Maailman Hallitukseen" ja "Yhden Maailman Uskontoon" antaen selvät uudet määritykset sanoille, joilla ovat kauan aikaa sitten vakiintuneet merkitykset - muuttaen "Jeesuksen" ja "Jahven" "Kristukseksi", "Herraksi" ja "Yhdeksi" ja niin muodoin määritellen uutta teologiaa, joka kertoo meille, että meissä kaikissa on Kristus, että on "uusi jumala" ja ihminen voidaan "pelastaa" "sanomalla", missä ihminen "uskoo" mieluummin kuin uskoo Jeesukseen Kristukseen (Joh. 3:16). Lue vain tiettyä Ison Kirjan kieltä, mikä antaa ymmärtää, että "usko" "ajatuksessa Jumalasta" voidaan löytää syvältä sisimmästämme; tai nykypäivän kirjoitus, joka muovaa "hengellisyyden" "ei-jumala"-teesistä ja että "Joku" pelastaa, mutta ei Jeesus Kristus.

 

Bill Wilsonin perintö

Bill Wilson oli Alcoholics Anonymous-teoksen perustekstin ja siinä suositeltujen Kahdentoista Askeleen kirjoittaja. Kysymyksiä on noussut Ison Kirjan lukujen "Vaimoille" ja "Työnantajille" alkuperästä, mutta Wilson sanoi pyytäneensä tri Bobin vaimoa kirjoittamaan luvun vaimoille ja että Anne Smith kieltäytyi, niin että Lois Wilson (hänen vaimonsa) oli vihainen syrjinnästä ja että hän itse kirjoitti luvun. Mitä tulee "Työnantajille"-lukuun, jätän sen pulmatilanteen jonkun toisen tutkimuksen ja johtopäätöksien varaan.

 

Joitakin AA:n liittyviä aikansa eläneitä periaatteita, jotka on hylättävä

- Ensiksi, että Oxford-ryhmällä on ollut askeleita. Ei! Ei ollut olemassa. Sekä Bill Wilson että hänen vaimonsa esittivät, että Oxford-ryhmällä (AA-lähde) oli kuusi askelta. Mutta Oxford-ryhmällä ei ollut "kuutta askelta". Heillä ei ollut askelia ollenkaan, ei kuutta askelta eikä kahtatoista askelta, ei mitään muutakaan määrää, jonka ehkä olet kuullut.

- Toiseksi, että Kaksitoista Askelta on johdettu Ignatius Loyolan Hengellisistä harjoituksista tai John Wesleyn Pyhyyden periaatteista. Ei. Eivät ole osallisena. Isä Ed Dowling tapasi Bill Wilsonin sen jälkeen, kun Kaksitoista Askelta oli kirjoitettu. Erään kirjoittajan mukaan Dowling "oli kiinnostunut samansuuntaisuuksista, jotka hän oli tajunnut intuitiivisesti AA:n Kahdentoista Askeleen ja Ignatius Loyolan Hengellisien harjoituksien välillä. . . ja että . . . Wilson uupuneesti tunnusti tietämättömyyttä harjoituksista ja yhdellä kertaa teki pienen papin rakkaaksi Billille" (Kurtz, Not-God, s. 88). Samansuuntaisuuksia, ei seurausta. Ja samalla tavalla mahdollisesti sanotaan joistakin Wesleyn ajatuksista hänen kirjoituksissaan armosta ja siunauksesta. Mutta en ole löytänyt mitään selitystä AA:ssa tai sen raamatullisissa edeltäjissä, mikä antaa aihetta mihinkään merkittävään yhteyteen varhaisen AA:n ja joko Ignatiuksen tai Wesleyn välille. Tosiasiassa osoitamme, että Askeleet omaavat selvän Oxford-ryhmän jäljen ja vielä tarkemmin pastori Sam Shoemakerin jäljen ja kielen, joka, Bill sanoi, oli opettanut Billille lähes jokaisen askeleen ajatuksen.

- Kolmanneksi, että AA:lla alun perin oli kuusi oletettua "suusanallista" askelta. Bill esitti, että oli kuusi suusanallista askelta, joita käytettiin ennen kuin Kaksitoista Askelta kirjoitettiin (Anna sanan kiertää, s. 197). Se on mahdollista, mutta nämä askeleet, jos niitä oli yhtään, eivät varmasti olleet hyvin määriteltyjä tai kiinteästi kuvattuja. Lois vertasi niitä ehdotettuihin kuuteen Oxford-ryhmän askeleeseen (Lois Remembers, s. 113, 92). Nykyään on aivan selvää, että Oxford-ryhmällä ei ollut sellaisia kuusia askelia (Anna sanan kiertää, s. 197, 206). Sen lisäksi ei ole vakuuttavaa todistetta tukemaan Billin väitettä oletetuista kuudesta askeleesta. Joskus viitataan Oxford-ryhmän kuuteen askeleeseen - joita, kuten olemme sanoneet - ei ollut olemassa. Toisilla kerroilla Bill kuvasi näitä "suusanallisia" askeleita vaihtelevilla ja epäjohdonmukaisilla tavoilla (AA tulee täysi-ikäiseksi, s. 160; The Language of the Heart, s. 200; Lois Remembers, s. 113; ja oma selostukseni Dick B., The Akron Genesis of Alcoholics Anonymous, 3:s painos, s. 256-260). Ja hän lisäsi oman vastuuvapauslausekkeensa, että nämä kuusi olivat altiina huomattaville vaihteluille - jota ne olivat (The Akron Genesis, supra, s. 256). Tosiasiassa paljon Billin kuoleman jälkeen hänen sihteerinsä ja pitkäaikainen apunsa Nell Wing henkilökohtaisesti antoi minulle yhden Billin käsinkirjoittamista versioista. Mutta tämä versio ei ollut millään tavalla Billin muiden kuvausten kaltainen. Lopullinen myytti "kuudesta askeleesta" näyttää juontavan Ison Kirjan myöhemmän painoksen henkilökohtaisesta stoorista, joka oletettavasti oli chicagolaisen Earl Treatin stoori. Siellä on kuvaus oletetuista kuudesta askeleesta, joita tri Bob käytti (Alcoholics Anonymous, 3:s painos, s. 292; AA tulee täysi-ikäiseksi, s. 22-23). Kuitenkin tri Bob oli silloin kuollut ja menettely, joka hänen tiliinsä laitettiin, käyttää sanoja kuten "Täydellinen lamaantuminen" ja "Korkeampi Voima", jotka yksinkertaisesti eivät olleet tunnusomaista kuvaaville sanoille kuten "Jumala" ja "Taivaallinen Isä"; raittiuden tarve; ja viittaukset "synteihin", mitkä olivat tarkalleen ominaisia tri Bobille ja hänen menetelmälleen Frank Amosin mukaan (ks. Tri Bob ja hänen aikalaisensa, s. 131). Siksi vahvasti uskon, että nämä kuvailevat sanat eivät olleet tri Bobin sanoja ja että tämän osuuden on kirjoittanut tai editoinut ja muuttanut joku muu kuin Earl Treat. Jopa nopea silmäys osoittaa, että Treat itse puhui joukosta muita Oxford-ryhmän menetelmiä, joita tri Bob käytti keskustelussaan Earlin kanssa toimistossaan. Ja ensimmäiset kaksi oletetuista Bob Smithin kuudesta askeleesta käyttävät kieltä, jota en ole koskaan löytänyt mistään maininnoista, mitä tri Bob sanoi noina päivinä - "egon kutistuminen" ja "korkeampi voima". Nämä olivat fraaseja ja ideoita, jotka tulivat Bill Wilsonilta ja niitä käytti Wilson paljon alkuajan Akronin päivien jälkeen, jolloin tri Bob ja Bill hahmottivat seitsemän kohdan ohjelmaa, mitä Frank Amos selosti John D. Rockefellerille ja mitä erityisesti kuvataan AA:n palveluvaltuuston hyväksymässä tri Bobin elämänkerrassa. Kuvatessaan Kahdentoista Askeleen varsinaista kirjoittamistaan Bill puhui silloin käytetystä kuudesta ajatuksesta, ja hän ja Lois molemmat ilmaisivat, että hän laajensi kuusi kahdeksitoista, niin että ei olisi "kiertotilaa" niille, jotka ottivat askeleita. Ongelma on että kaikki pääajatukset, mitkä Bill sisällytti kahteentoista askeleeseen olivat hänen kumminsa Ebby Thacherin opettamia 1934 - ainakin neljä vuotta ennen askelien kirjoittamista. (Katso Alcoholicks Anonymous 4.painos s.13-16, kuvaukseni Stepping Stones-käsikirjoituksista ja mitä Bill alun perin kirjoitti Ebbyltä ja muilta saaduista opetuksistaan, joita Oxford-ryhmä oli opettanut vuodesta 1919.) Ne olivat myös Billin varanto - "Sielukirurgian" viisi C:tä; tri Robert E. Speeriltä lainatut "Neljä Ehdottomuutta"; moraalisen itsetutkistelun ajatukset, jotka tulivat Oxford-ryhmältä ja vuorisaarnan Matteus 7:1-5:stä; synnintunnustusajatukset, jotka tulivat Jaak. 5:16:sta; hyvitysajatukset, jotka tulivat monista osista Raamattua, erityisesti vuorisaarnasta; Hiljaisen hetken ajatukset, jotka alkoivat edellisellä vuosisadalla "aamuvartiolla" ja F.B. Meyerin kirjoituksista; samoin kuin aineisto Jaakobin kirjeen ensimmäisestä luvusta; "hengellinen kokemus"; "anna sanan kiertää"; ja hengellisten periaatteiden harjoitus, mikä tuli ainakin 1. korinttolaiskirjeen 13. luvusta, kymmenestä käskystä ja osista vuorisaarnaa.

 

Jotkut ovat protestoineet tiettyjä huomautuksiani ja lainauksiani, mutta ne ovat perusta kirjoituksilleni. Kun löydän jotakin, yksilöin sen lähteen, jos voin. Sitten määritän sen yhteyden AA:han, jos voin. Ja sitten mainitsen täsmällisesti lähteeni, niin että toiset voivat tutkia ne ja keskustella tai väitellä niistä, jos tahtovat. Lopputulos kuluneen neljäntoista vuoden aikana on ollut koskettavaa. Tämä huolimatta satunnaisista sarkastisista huomautuksista silloin tällöin minun oletetusta "saarnaamisesta", "asialistasta" ja "harrastelijana olemisesta". Tämä pitää minut syrjässä revisionisteista ja vertavuotavista diakoneista. Mutta "syylliset" harvoin, jos koskaan, tarjoavat minkäänlaista asiakirja-aineistoa, mikä käsittelee, perustelee tai analysoi lähteitä. Siksi pidän kiinni todistusaineistosta ja annan ei-sanojien heitellä kivillä, jos viitsivät. Ja muutamat viitsivät.

 

Nyt takaisin aiheeseen. Katsotaan, mitä Bill Wilsonin, tri Bob Smithin ja Bill Wilsonin vaimon Lois Wilsonin oli sanottava lähteistä, jotka saivat ilmauksensa Isossa Kirjassa ja Kahdessatoista Askeleessa. Sitten pääsemme yksityiskohtaisesti noihin lähteisiin, asiakirja-aineistoon ja lähdeluetteloihin. Ja viitteet noihin yksityiskohtiin ovat kuvatut tässä vain rajoitetussa ja yleisessä muodossa.

 

AA:n "perustajien" joitakin valistavia lausuntoja, mitä tulee lähteisiin:

- Bill Wilson kirjoitti seuraavasti:

[Olen tiivistänyt ne seuraavanlaisesti, vaikka ne on kirjoitettu eri ajankohtina] (1) AA:ta ei keksitty. (2) Kukaan ei keksinyt Alcoholics Anonymous-yhteisöä. (3) Kaikki AA:n periaatteet, jokainen niistä, on lainattu ikivanhoista lähteistä. (4) Selvitettyämme nyt AA:n ensimmäisen ja toisen askeleen. . . . Mistä alkuaikojen AA:laiset löysivät aineiston jäljelle jääviin kymmeneen askeleeseen. . . . Hengellinen aines jäjelle jääviin kymmeneen askeleeseen tuli suoraan tri Bobin ja minun omasta yhteydestäni Oxford-ryhmiin, siten kuin niitä silloin johti Amerikassa episkopaalinen kirkkoherra, tri Samuel Shoemaker. (5) Alkuaikojen AA sai ajatuksensa itsetutkistelusta, luonteen heikkouksien tunnustamisesta, hyvittämisestä vahingoittamillemme henkilöille ja toisten kanssa työskentelemisestä suoraan Oxford-ryhmistä ja välittömästi Sam Shoemakeriltä, niiden aikaisemmalta johtajalta Amerikassa, eikä mistään muualta. (6) [Mitä tulee] "perustajalistaan" [Bill kirjoitti Shoemakeristä] . . . En epäröi lisätä nimeäsi listaan. (7) Olen aina mielissäni sanoakseni yksityisesti, että jokin Oxford-ryhmän kristillisen sanoman esitystavassa ja painotuksessa pelasti elämäni. (8) Nyt kun Frank Buchman [Oxford-ryhmän perustaja] on poissa ja tajuan paremmin kuin koskaan, mitä olemme hänelle velkaa, toivon, että olisin etsinyt hänet käsiini taannoisina vuosina kertoakseni hänelle arvostuksemme (Katso Dick B., Turning Point, s. 12-13).

- Lois Wilson kirjoitti seuraavasti:

[Tässä jälleen tiivistettynä] (1) AA on suuressa velassa Oxford-ryhmälle. (2) Bob jo ymmärsi suuren mahdollisuuden uudestisyntymiseen Oxford-ryhmän periaatteiden harjoittamisen kautta. Hän lopetti juomisen. (3) Jumala, Oxford-ryhmän kautta, on aikaansaanut välähdyksen, mitä en onnistunut tekemään seitsemäntoista vuoden aikana. Yhdellä hetkellä voin mennä polvilleni ja kiittää Jumalaa. . . ja seuraavassa hetkessä heitellä tavaroita ja kirota Oxford-ryhmän. (4) Lopulta oltiin yhtä mieltä, että kirja [Iso Kirja] esittäisi yleismaailmallisen hengellisen ohjelman, ei tiettyä uskonnollista, koska kaikki juopot eivät olleet kristittyjä (Lois Remembers, s. 92, 96, 99, 113).

- Tri Bob Smith sanoi seuraavasti:

[Jälleen tiivistettynä] (1) Kun me [Bob ja Bill] aloitimme Bill D:n [AA:n jäsen # 3] kanssa, meillä ei ollut Kahtatoista Askelta, eikä meillä ollut Perinteitä. Mutta olimme vakuuttuneita, että vastaus ongelmiimme oli Hyvässä Kirjassa. Melkoisen monille meistä vanhemmista osat, jotka havaitsimme ehdottoman olennaisiksi, olivat vuorisaarna, 1. korinttolaiskirjeen 13. luku ja Jaakobin kirje. (2) Se ei ollut kuin vasta 1938, että opetukset, ponnistelut ja pyrkimykset, joita oli toistettu, olivat kristallisoituneet Kahdentoista Askeleen muotoon. (3) Jos joku esitti kysymyksen ohjelmasta, tavallinen vastaus oli "Mitä sanotaan Hyvässä Kirjassa?" (4) En kirjoittanut Kahtatoista Askelta. Minulla ei ole mitään tekemistä niiden kirjoittamisen kanssa. . . . Meillä oli jo perusajatukset, vaikkakaan ei täsmällisessä ja kouriintuntuvassa muodossa. Saimme ne. . . Hyvän Kirjan tutkimisemme tuloksena. (5) AA:n jäsenet aloittavat päivän rukoillen voimaa ja pienellä Raamatun luvulla. He löytävät perussanomat, joita tarvitsevat, vuorisaarnasta, ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä ja Jaakobin kirjeestä.

@ Yhteydenotto | Anonymiteetti | © Copyrights